lähtien ollu juoksematta/käymättä salilla jne. Ja joo. Paino vaan nousee ja nousee.
Inhoon liikuntaa. En saa siitä minkäänlaista hyvänolon/onnistumisen fiilistä.
Juoksemista etenki inhoon. Kiukuttaa pelkkä ajatuskin lenkille lähöstä.
Nooh. Jalat ois kyllä liikkunu, mut henki ei kulkenu ja happi loppu. En tienny minne
juosta, joten jäi lyhyemmäks ku olin alunperin ajatellu.
Kai pitää olla tyytyväinen, et sai ees lähettyy. Kattoo jos onnistus huomennaki, et ei jalat menis liian tukkoon tälläsestä pikku herätysylläristä.
Viikon loma on nyt siis ohi ja pari viikkoo pitäs duunissa kärvistellä ennen seuraavaa lomapätkää.
Suht iisi maanantai. Oon kyllä onnellinen siitä, et nykysin teen duunia, jossa viihdyn. Aikasemmat lomalta paluut on ollu kyllä aina yhtä tuskaa.
(Pitäs varmaan harrastaa jotain positiivisia mielikuvaharjotuksia, ku saan joistaki jutuista tooosi helposti ylivoimasen paskoja, niinku just se juokseminen.)
Ette saa duuniin paluu -kuvaa ja vielä vähemmän lenkkikuvaa. Ha.
![]() |
| No mut säälistä siinä teille lenkkarit. Ärr. |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti